Crazy Sneakers..

Tiedättehän sen kankaan jota ensin marinoidaan ja marinoidaan vaikka tiedät tarkkaan mitä siitä aiot tehdä. Sitten kun alat vihdoin asettelemaan kaavoja kankaalle ja huomaat niiden vievän lähes koko kankaan alkaa harmittamaan, että nyt tämä on tässä ja tätä ei lisää tule! Olisi pitänyt ottaa enemmän, raaskiiko leikata.. No pakkohan se on kun se on jo siinä esillä ja kiva olis käyttääkin. Alat leikkaamaan ja ah kuinka se heti tuntuu niin ihanalta ja innokkaana heti ompelemaan, edes ne kaksi saumaa ennen kerhoon/töihin lähtöä. Näin kävi minulle. Tilasin (maaliskuussako se oli) Saksan kimpassa Michas Stoffeckelta ihanaa Crazy Sneakers kollege-kangasta jonka pohjavärin oletin olevan beige, siltä se ainakin kuvassa näytti, mutta kun hain kankaan sen pohjaväri olikin IHANA vaaleanvihreä! Siis niin mun värinen kangas. Ja marinointiinhan se meni vaikka tiesin että teen siitä pitkän hupparin, kaava vain oli hakusessa. Onneksi ystäväni oli onnistunut lainaamaan kirjastosta naisten Ottobren 5/2011 jossa oli kivan mallinen takki (malli n.18). Jätin siitä nappilistan pois ja laitoin tilalle vetoketjun, en myöskään tehnyt hupparista vuorellista koska haluan käyttää tätä kesätakkina ja olen helposti kuumuvaa sorttia joten se olisi aivan liian lämmin. Vuoritin hupun ikivanhalla porsaan vaaleanpunaisella "joustofroteella" joka ei siis jousta pätkääkään.. Tässä hupparissa ei kuitenkaan mikään onnistunut yhdellä kerralla. Alkoi jopa ärsyttää  niin paljon että heitin jo vaaleanpunaiset froteet kertaalleen roskikseen mutta sopivan vuorikankaan puutteen vuoksi kaivoin ne sieltä takaisin. Tein hupparia neljä päivää (Onsion päiväuniajat) ja se on minulle pitkä aika! Ensinnäkin peitetikkikoneeni päätti alkuun olla erittäin kelju. Purin hupun tikkauksen hammasta purren vaikka peitetikin purkaminen käy yleensä vain yhdestä langasta vetämällä. Ratkoin vetoketjua, ratkoin taskuja (jotka edelleen ovat eri kohdissa) ja ties mitä muuta, kaiken kukkuraksi hupparin ollessa vihdoin kasassa totesin että se on ainakin 10cm liian leveä ympärysmitaltaan joten ei muuta kun kaventamaan. No lopputulos kuitenkin miellyttää silmää ja varmasti käytän tätä hullua kenkää PALJON! Ja se pieni jäljelle jäänyt pala.. Sitä marinoin vähintään niin kauan että saan joskus tytön. Jos en saa niin ehkä sitten ikuisesti!