Murusia..

Käytiin muutama viikko sitten Onnin kanssa Murun työhuoneella Helsingin töölössä. Sieltä saa siis ostaa Muru-neulosten jämäpaloja. No ostinpa niitä sitten kassillisen.

Tässä on mun Murut, on kirahvia, koiraa, jääkarhua ja ankkaa, kissaa ja pupua, krokotiiliä, kalaa ja naakkaa. Pandat ostin pakalta. Onni valitsi itselleen punaista vihreästä arvotaan sitten jotain muuta :)

Ensimmäiset pienet palat punaista koiraa menivät ala-kerran ystävien vauvalahjaan. Heille syntyi tämän kuun puolivälissä ihana pieni tyttö <3

 Tähän kokeilin viime vuoden Ob:ssa ollutta "Pikku lapanen" kaavaa, tein pienimmän koon eli 56cm ilman saumavaroja, mutta leveältä näyttää vaikka jo vähän kaavaa kavensin ennen kankaiden leikkaamista. Kaava joutui muutenkin armottoman muokkauksen kohteeksi. Samaan pakettiin päätyi myös nämä velouriset pikkuhaalati sydämellisellä pepulla. ja pikkupikku vaippa.

Seuraavaksi käsittelyyn pääsi musta-valko-harmaa Muru-koira. Siitä tuli Onsiolle ihanaakin ihanampi "neuletakki" neon-koira taskuilla. Tähän käytin kaavaksi LittleLambia, viime vuoden Ob-lehdistä sekin kaava. Neppareina on Prymin pikkuiset kansi-nepparit ja ihana lime resori Fabriinasta.

Tästä sain jopa tänään napattua "sovituskuvia" tuossa iltapuolella kun tulimme veneeltä kotiin.

Onni tykkäsi itse tästä paidasta todella paljon eikä olisi halunnut riisua sitä vaikka päivällä oli tosi kuuma. Ja sattumalta se näyttää noihin Hennesin farkuihin sopivan oikein hyvin. Onnilla on päässä myös tällä viikolla aiemmin tehty lippis joka on tehty Etsystä ostetulla, Heidi&Finn Downtown hat-kaavalla Lillestoffin traktori-trikoosta.

Tänään aamulla Ompelin vielä pienenpienen merenelävä-hupparin Murusista. Siitä tuli tälläinen:

 Ikäväkyllä siitä ei vielä hetkeen ole saatavilla sovituskuvaa! Kaavana tässä käytin niin ikään viime vuoden? Ob:ssa ollutta Nukkumatti kaavaa. Joka on siis potkupuvun kaava eikä siihen huppua kuulu. Taitoin kaavasta lahkeen pois ja lisäsin hupun. Aika söpö eikä lainkaan sen värinen jonka minä ostaisin kaupasta mutta ah silti niin ihana!

Lisäksi ompelin perjantaina miehelle yhden hihattoman kesäpaidan lisää. Olen kuolannut Lillestoffin krokotiili-trikoota jo pidemmän aikaa juuri tehdäkseni siitä miehelle paidan. Jotenkin se krokotiili vaan näyttää niin "Tzymmille" kuten meillä sanotaan, että se oikein huusi päästä miehen paitaan. Siitäkin tuli todella kiva.

 

 Takakappale on siis krokotiiliä ja etukappale yksivärinen keltainen lukuunottamatta noita hartioiden yli tulevia tehosteita. Mieskin tykkäsi siinä määrin että laittoi paidan päälleen samantien. Tämän kankaat Kestovaippakaupasta, resoria lukuunottamatta, resori on Fabriinasta. Kaava on oma piirros vanhasta paidasta.                                                                                                                                         

Koppa

Tänään sain aikaiseksi jotain niin hienoa etten oikein vieläkään ole tajunnut sitä. Niinkuin jo aikaisemmin ehkä olette huomanneet olen jo muutamaan otteeseen tehnyt meidän Emmaljunga Viking-rattaisiin uudet kankaat. Vajaa vuosi sitten sain tietää että kyseiseen ratas-runkoon on myös ollut vaunukoppa. Tovin sellaista metsästelin ja mietin jo että pitääkö sellainen ostaa ebayn kautta "rapakon takaa" kun sieltä Amerikan ihmemaassa ihmisillä niitä tuntui vielä olevan tallessa kunnes sitten eräänä elokuisena yönä Tori.fi-sivustoa selaillessa eteeni tupsahti kyseiset rattaat joissa oli myös se ihana vaunukoppa. Ei muuta kun yhteyttä myyjään ja niinhän tämä hullu-perhe ajeli sunnuntaipäivän ratoksi Helsingistä Nokialle ja takaisin rattaat kyydissä. Koppa oli sininen ja päällisin puolin kohtalaisessa kunnossa. Siskoni oli tuolloin raskaana ja kun heiltä samat rattaat löytyy, kysyin josko hän haluaisi tulevalle vauvalle koppaa lainata, tokihan sen mielellään lainasi. Sain kopan takaisin nyt kesäkuun alkupuolella koska siskoni puolivuotias ei enää jaksa vain makoilla. Mutta niinkuin kaikki vanhat, jo hiukan ajan syömät tavarat, myös koppa kärsi vähän isompien sisarusten ja muun käytön seurauksena, ei pahasti, mutta kuitenkin sen verran että kuomun kangas olisi ainakin pitänyt uusia, se kun oli jo alkujaankin heikoimmilla kantimilla. Ensin ajattelin vain värjääväni kopan kankaan kangasvärillä, mutta eihän tälläinen projektihullu sellaiseen voinut tyytyä joten 7ruuvia ja n. 20niittiä myöhemmin koppa oli atomeina olkkarin lattialla. Siskoni nauroi sanoen: "arvasin että et pysty olemaan tekemättä uutta kangasta." No enhän minä pystynyt, eikä se loppujen lopuksi edes kovin suuri urakka ollut kun homman teki kertarysäyksellä.

Tyyliltäänhän nämä ovat nyt sitten samaa sarjaa kun ne maaliskuussa tehdyt rattaiden kankaat. Niitä voi ihastella tässä osoitteessa:  http://suvi-kukka.blogspot.fi/2013/03/taas-on-aika-tuunauksen.html

 Täytyy sanoa että niin hieno kun se vanha sininen koppa jo mielestäni oli, niin tämä uusi on niin hieno että melkein voin pahoin kaikesta hyvästä fiiliksestä. :D Kankaina Ek:n paksu musta Matti-puuvilla, Ek:n valkoinen keinonahka ja Ikean Ludovika-niminen ohut puuvilla joka oli mielestäni sopivan vauvaisa. Keltainen tere-nauha on Fb:n Kangashamsterit-ryhmästä. Olipas ihana projekti, käyetään varmasti vauvalla koppaa niin kauan ettei jalat mahdu enää reunojen sisään! Kunhan tässä vielä tovi odotellaan.. :)

Kaksi pientä yöpukua marssi näin..

Eikun siis elefantteja ja lampaita. Mutta pienissä yöpuvuissa kuitenkin. :) Kokoa 56. Kaava on Ottobrestä mutta ei enää mitään hajua mistä lehdestä koska tein nämä puvut jo vetoketjuja vaille valmiiksi ajat sitten. Nyt sitten karnaluksissa viime viikolla vierailin taas ja vetoketjuja ostin varastoon. Näihin tuli niistä ensimmäiset.

Näihin pieniin vaatteisiin menee aika vähän kangasta. Musta-valko tähti trikoo on miehen paidan jämistä ja norsua ostin Sampsukasta tuollaisen pienen löytökori-palan. Musta lammas on nansoa ja sitä on vielä tuhottavaksi lisääkin.

Tässä vielä huono puhelinkuva Tallinnan tuomisista. Paljon neppareita, paljon vinonauhoja, paljon vetskareita ja kaikkea muuta kivaa!

Minä, Kekkonen ja kaksoisneula

Peitetikkikoneeni on huollossa. Jo kolmatta viikkoa. Epätoivo, niinkun mä saisin aikaiseksi yhtään sen enempää vaikka se ois kotona, tuskinpa vaan. No perjantaina on kuitenkin tarkoitus lähteä ompeluporukan kanssa taas vuotuiselle Tallinnan risteilylle ja Karnaluksiin ostamaan herkkuja. Siis ompeluherkkuja. Olin ajatellut että pukeudun Käpysen ihanaan Kekkos-kankaaseen jonka Leena Renko ja Piilo kirppiksen Hanna vitsillä visioivat reilu vuosi sitten ja siitä lopulta päätettiin tänä keväänä teettää kangas Käpysen toimesta. Leikkelin koko kaksimetrisen palani, siitä tuli hihaton miehelle, hihaton itselle, t-paita Onsiolle ja pitkähihainen body pikkuiselle vauvalle. Miehen hihattoman sain valmiiksi jo alkukuusta, juuri samana päivänä kun kiikutin peitetikkikoneeni huoltoon. Hän sai sen syntymäpäivälahjaksi ja piti siitä oikein paljon. Mutta entäs minä sitten.. Olisin halunnut myös omaani mielummin resorilla kantatut hihansuut ja kaula-aukon, mutta risteily on perjantaina eikä koneestani ole kuulunut mitään. Ei auta, pitää keksiä jotain muuta. Tein hihansuihin ja kaula-aukkoon perus kaksinkertaiset resorit ja tikkasin ne ompelukoneella paidan puolelta. Ihan siistit ja nätit, joskin uutena hieman aaltoilevat. Helma olikin sitten tenkkapoo, tykkään peittarissa siitä että tikki on valmiiksi hyvinkin joustava ja se harvoin napsahtaa katki toisinkuin  tavallisen ompelukoneen tikille voi herkästi käytössä käydä, nyt ei kuitenkaan ollut vaihtoehtoja joten minä, jo vuodesta 2008? asti peitetikkikoneella ommellut, otin ikuisuuksia sitten ostamani kaksoisneulan käyttöön ja ompelin helman sillä. Ihan hyvä siitä tuli, joskin tikki mielestäni vetää kankaan tikkien välissä pienelle "muhkuralle" kaikesta säätämisestä huolimatta. Elän sen kanssa ja jos se joskus katkeaa niin ompelen sen sitten toivottavasti joskus toimivalla peitetikkikoneellani uudestaan. Mutta ne loput tuotokset, ne saa odottaa peitetikin kotiinpaluuta, on se vaan sen verran mulle tärkeä kone! Taidan kuitenkin ostaa Karnaluksista jemmaan myös pari kapeampaa kaksoisneulaa, ihan vaan varmuuden vuoksi, jos niitä vain sattuu siellä olemaan.

Tänä kesänä, meillä keikistellään Kekkosessa.

Oma hihaton ja sen kaksoisneulalla ommeltu helma.

 

Miehen hihaton ja sen päälli-peitetikillä ommeltu helma.

Hampaat terävät HEI!

Häntä huiskiva HEI.. Kolmivarpaisen jalat.. Se on tietenkin Kamu! Siis Teropod, Tyrannosaurus-Rex Dinojunasta. Meidän Onsion lempihahmo kyseisestä sarjasta.

Tässä se kurkkaa Kasvien seassa.

Kyllähän tässä taas muutama tunti mukavasti vierähti, mutta tuli siitä tosi hieno.

Ja koko paita näyttää tältä. Nappiin osui omasta mielestä. Tuskailin aluksi, että mille kankaalle Kamun applikoisin kun ei tuota sinistä ollut tarpeeks koko etukappaleeseen enkä halunnu vain jatkaa tuolla vihreällä suoraan. Yön aikana se sitten selkeni päässäni, Sen verran sinistä yläosaan kun riittää ja loput alhaalta vihreää jonka reunan leikkaan tuollaiseksi lehtiseksi. Ihan onnistunut jatkos ja nyt Kamu ei näytä leijuvan ilmassa.

 Muuten paita on dino-kangasta. Kankaat: dino trikoo vaihtareilta, vaaleansininen trikoo Hannan kankaasta, vihreä trikoo Marimekosta, samoin resori. Applikointi kokonaan trikoota. Kaavana Little Lamb Ob 4/12, lyhennetyillä hihoilla, koko 116cm ilman saumavaroja. Tein vähän kasvuvaraa.

Mekkoja

Siskollani on 3vuotias tyttö joka pitää isoveljensä tavoin kaikista poikien jutuista. Tyttöjen jutuista ei niinkään. Lempiväri on vihreä ja aina parempi jos on autoja. Tässä hetki taaksepäin  tyttönen oli ilmoittanu äidilleen, että "voin mä äiti laittaa mekon kerhoon, mutta sen pitää sitten olla vihreä!" Selvä, täti pistää tuumasta toimeen. "Jos se suostuu pitämään mekkoa joka on vihree niin mähän teen niitä vaikka 10!" Meillä on muuten siis vain poikia joten mekkoja olen tehnyt vain naapurin tytölle synttäri ja joululahjoiksi.

Ensimmäinen mekko näyttää tältä, se on tehty I K A S Y R:in vihreästä sammakko jerseystä, takaosan yläkappale on Lillestoffin raitaa, resori Majapuulta.

Mekon kaavana on Ob 1/13 hihaton paita, koko 110cm josta muokkasin alaosan mekoksi.

Toisena on Majapuun Autokorjaamo-joustofroteesta tehty mekko johon tuli sauma aikalailla keskelle takakappaletta koska tämä kangas oli jäännös siskolle tekemästäni imetystunukasta ja ehjän pituuden sain vain etukappaleeseen. Punaisilla resoreilla ihan pirteä. Kaava on sama, mutta yhdistin takakappaleen yläosan kiinni alaosaan jo leikkausvaiheessa koska sinne tuli jo yksi liitos sauma enkä halunnut toista.

Nopeeta!

Meillä on Fb:n Saumanvara-ryhmässä ollut nyt kahtena perättäisenä perjantaina Project SaVaWay johon minäkin tällä toisella kerralla päätin osallistua. Ideana on siis saada perä irti sohvan nurkasta ja tehdä jotain kivaa nopeasti. Aikaa tehtävässä on kaksi tuntia. Valmiina saa olla kankaat ja kaavat, mutta kankaiden leikkaamisen saa aloittaa vasta kellon lyödessä 21. Tällä kertaa sääntönä oli käyttää raitaa jossa on valkoista, muut tarvikkeet sai päättää itse ja niitä saa matkan varrella lisätä jos tarve vaatii. Lisä-yllärinä vaatteeseen piti saada laskos. Kankaiksi valitsin aluksi keltavalko-raidallisen kankaan johon olen jo joskus syksyllä painanut leimasimella villisikoja, Jny:n punavalko tähden, ja mustan resorin, kuvassa myös eväät mutta enhän minä mitään lounastaukoa ehtinyt pitää.

Ja valmistahan tuli. Alunperin olin ajatellut että teen Bodyn koossa 56. Sitten alkoi tulla lisää ideoita kun aikaa vielä riitti.

Bodyn sainkin valmiiksi melko kivuttomasti, jopa viime aikoina oikutellut peitetikkikoneeni toimi paineen alla lähes moitteettomasti. Nepparit tosin puuttuu koska niitä meinaan ostaa vasta Toukokuun Tallinnan risteilyltä Karnaluksista.

Bodyn takapuoli on punavalko tähteä.

 Ja laskokset löytyy kestoprässien muodossa hihoista.

n. Klo 22.20 Sain bodyn valmiiksi. Kaivoin kaavat tälläisiin 56cm puolipotkareihin. Punavalko tähti ei kuitenkaan riittänyt kuin takakappaleisiin joten piti hakea avuksi mustavalkotähteä. 

 Jalkaterät leikkelin keltavalko-raidasta ja niihinkin tuli pikkuisen villisikaa. n. klo 22.47 kun potkarit olivat valmiit katsoin kelloa, vielä ehtii tehdä pikku tumput!

Näissä käännettävissä tumpuissa toinen puoli on mustavalko tähteä ja punavalko tähteä..

Ja toinen puole keltavalko-raitaa, pitkillä mustilla resoreilla jotka voi halutessaan taittaa. Tumput jäivät ajan loppuessa kesken sen verran, etten ehtinyt ommella kääntöaukkoa umpeen vaan se jäi aamulle.

Tässä vielä koko setti valmiina. Sovituskuvia näihin joudutte tosin vielä odottelemaan. Siitä päivästä kun ei vielä ole tietoa.